Kuinka paljon kestävyysliikunta laskee kohonnutta verenpainetta?

Kuinka paljon kestävyysliikunta laskee kohonnutta verenpainetta?

Kohonnut verenpaine ja liikunta ovat läsnä monen suomalaisen elämässä. On arvioitu, että noin 2 miljoonalla aikuisikäisellä suomalaisella on kohonnut verenpaine. On myös arvioitu, että noin 70 % aikuisikäisistä suomalaisista eli väestötasolla 2,6 miljoonaa suomalaista harrastaa vapaa-ajan liikuntaa. Vapaa-ajan liikuntaa harrastavista aikuisikäisistä suomalaisista noin 50 % saavuttaa kestävyysliikuntasuosituksen eli 150 minuuttia kohtuukuormitteista tai 75 minuuttia raskasta kestävyysliikuntaa viikossa, mikä on pitkälti linjassa kohonneen verenpaineen hoitosuosituksen kanssa. Ikääntyessä kohonneen verenpaineen yleisyys kasvaa ja kestävyysliikuntasuosituksen saavuttavien osuus pienenee (taulukot 1 ja 2). (Kohonnut verenpaine: Käypä hoito -suositus 2020; Koponen ym. 2018)

Taulukko 1. Naiset - Kohonneen verenpaineen yleisyys, kestävyysliikuntasuosituksen saavuttavien osuus liikkujista ja vapaa-ajan liikuntaa harrastavien osuus väestöstä (mukailtu Koponen ym. 2018)

‍

Taulukko 2.  Miehet - Kohonneen verenpaineen yleisyys, kestävyysliikuntasuosituksen saavuttavien osuus liikkujista ja vapaa-ajan liikuntaa harrastavien osuus väestöstä (mukailtu Koponen ym. 2018)

‍

Kestävyysliikunta sekä ehkäisee että laskee kohonnutta verenpainetta (Kohonnut verenpaine: Käypä hoito -suositus 2020). Kuitenkin lähes 30 % aikuisikäisistä suomalaisista ei harrasta lainkaan liikuntaa vapaa-ajalla. Lisäksi vapaa-ajan liikuntaa harrastavista aikuisikäisistä suomalaisista noin 50 % ei saavuta kohonneen verenpaineen kannalta riittävää kestävyysliikunnan määrää. Niinpä kestävyysliikunnalla vaikuttaisi olevan suuri vaikutusmahdollisuus kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa Suomessa.

Kestävyysliikunnan vaikutus kohonneeseen verenpaineeseen

Useissa satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa on tutkittu kestävyysliikunnan vaikutusta verenpaineeseen henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Tyypillisesti tutkimuksissa verenpaine mitataan joko levossa tai pitkäaikaisrekisteröinnillä eli ambulatorisesti. Kestävyysliikunnan vaikuttavuutta verenpaineeseen on tutkittu myös meta-analyysin sisältäneissä järjestelmällisissä kirjallisuuskatsauksissa, joiden tuloksia on listattuna taulukoissa 3 ja 4.

Taulukko 3. Kestävyysharjoittelun vaikutus kohonneeseen verenpaineeseen levossa (nettoero verrattuna kontrolliryhmiin)

n = tutkimusten tai tutkittavien ryhmien määrä, mmHg = elohopeamillimetri, lv = luottamusväli

Taulukko 4. Kestävyysharjoittelun vaikutus kohonneeseen verenpaineeseen päiväaikaisessa pitkäaikaisrekisteröinnissä (nettoero verrattuna kontrolliryhmiin)

n = tutkimusten tai tutkittavien ryhmien määrä, mmHg = elohopeamillimetri, lv = luottamusväli

Yhteenveto

Kestävyysliikunta laskee kohonnutta verenpainetta sekä levossa että pitkäaikaisrekisteröinnissä. Tuoreiden meta-analyysien mukaan kestävyysliikunnan kohonnutta verenpainetta laskeva vaikutus näyttäisi olevan samankaltainen verrattuna useisiin verenpainelääkkeisiin (Naci ym. 2019; Noone ym. 2020). Niinpä voidaankin perustellusti todeta, että kestävyysliikunta on lääkettä kohonneessa verenpaineessa. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että kestävyysliikunnan määrän ja kuormittavuuden tulee olla riittävä, jotta vaikutukset verenpaineeseen ovat optimaalisia.

Lähteet

_{Cao, L., Li, X., Yan, P., Wang, X., Li, M., Li, R., Shi, X., Liu, X., & Yang, K. (2019). The effectiveness of aerobic exercise for hypertensive population: A systematic review and meta-analysis. Journal of clinical hypertension (Greenwich, Conn.), 21(7), 868–876. https://doi.org/10.1111/jch.13583}

_{Cornelissen, V. A., & Smart, N. A. (2013). Exercise training for blood pressure: a systematic review and meta-analysis. Journal of the American Heart Association, 2(1), e004473. https://doi.org/10.1161/JAHA.112.004473}

_{Cornelissen, V. A., Buys, R., & Smart, N. A. (2013). Endurance exercise beneficially affects ambulatory blood pressure: a systematic review and meta-analysis. Journal of hypertension, 31(4), 639–648. https://doi.org/10.1097/HJH.0b013e32835ca964}

_{Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. (2020). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi04010}

_{Koponen, P.,  Borodulin, K., Lundqvist, A., Sääksjärvi, K. & Koskinen, S. (2018). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/136223}

_{Naci, H., Salcher-Konrad, M., Dias, S., Blum, M. R., Sahoo, S. A., Nunan, D., & Ioannidis, J. (2019). How does exercise treatment compare with antihypertensive medications? A network meta-analysis of 391 randomised controlled trials assessing exercise and medication effects on systolic blood pressure. British journal of sports medicine, 53(14), 859–869. https://doi.org/10.1136/bjsports-2018-099921}

_{Noone, C., Leahy, J., Morrissey, E. C., Newell, J., Newell, M., Dwyer, C. P., Murphy, J., Doyle, F., Murphy, A. W., & Molloy, G. J. (2020). Comparative efficacy of exercise and anti-hypertensive pharmacological interventions in reducing blood pressure in people with hypertension: A network meta-analysis. European journal of preventive cardiology, 27(3), 247–255. https://doi.org/10.1177/2047487319879786}

_{Saco-Ledo, G., Valenzuela, P. L., Ruiz-Hurtado, G., Ruilope, L. M., & Lucia, A. (2020). Exercise Reduces Ambulatory Blood Pressure in Patients With Hypertension: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Journal of the American Heart Association, 9(24), e018487. https://doi.org/10.1161/JAHA.120.018487}