Kestävyysliikunta kohonneessa verenpaineessa

Kestävyysliikuntaa tulee annostella riittävästi kohonneen verenpaineen hoidossa

Tommi Jalomäki

Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti

Tutustu kirjoittajaan ja hänen muihin artikkeleihin

Kestävyysliikunta kohonneessa verenpaineessa

Kun liikuntaa käytetään lääkkeenä, on tärkeää huolehtia sen sopivasta annoksesta. Tässä artikkelissa paneudutaan kestävyysliikunnan annosteluun kohonneessa verenpaineessa.

Hoitosuositukset

Käypä hoito -suositusten mukaan lievästi tai kohtalaisesti kohonneessa verenpaineessa kohtalaisen kuormittavaa kestävyysliikuntaa tulisi harrastaa 150 minuuttia viikossa, esimerkiksi 5 päivänä viikossa 30 minuuttia kerralla. Kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta vastaa kuormittavuudeltaan 64 - 76 % luotettavasti mitatusta maksimaalisesta sykkeestä tai 12 - 13 Borgin asteikolla ilmaistuna (taulukot 1 ja 2). Myös kansainvälisissä kohonneen verenpaineen hoitosuosituksissa kuormittavuudeltaan kohtalaista kestävyysliikuntaa suositellaan tehtäväksi 5-7 päivänä viikossa 30 minuuttia päivässä. Tyypillisiä liikuntamuotoja kestävyysliikunnan toteuttamiseksi ovat esimerkiksi reipas kävely, juoksu, uinti ja pyöräily. (Kohonnut verenpaine: Käypä hoito -suositus 2020; Liikunta: Käypä hoito -suositus 2016; Unger ym. 2020)

Taulukko 1. Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu (mukailtu Liikunta: Käypä hoito -suositus 2016)

Kuormittavuus	% maksimaalisesta sykkeestä	Borgin asteikko
Kevyt	≤ 63 %	≤ 11
Kohtalainen	64 - 76 %	12 - 13
Raskas	77 - 93 %	14 - 16
Hyvin raskas	≥ 94 %	≥ 17

‍

Taulukko 2. Borgin asteikko (mukailtu Liikunta: Käypä hoito -suositus 2016)

Miltä rasitus tuntuu nyt?
6	Ei lainkaan rasitusta
7	Erittäin kevyt
8
9
10
11	Kevyt
12
13	Hieman rasittava
14
15	Rasittava
16
17	Hyvin rasittava
18
19	Erittäin rasittava
20	Äärimmäisen rasittava

‍

Kestävyysliikunnan annostelun vaikutus verenpaineeseen

Kestävyysliikunnan on osoitettu laskevan lepoverenpainetta kohonneessa verenpaineessa keskimäärin 8 mmHg systolisen verenpaineen ja 5 mmHg diastolisen verenpaineen osalta (Cornelissen & Smart 2013). Myös tuoreemmissa meta-analyysin sisältäneissä järjestelmällisissä kirjallisuuskatsauksissa tulokset ovat olleet samansuuntaisia (Cao ym. 2019; Saco-Ledo ym. 2020).

Cornelissen ja Smart (2013) sisällyttivät järjestelmälliseen kirjallisuuskatsaukseensa yhteensä 105 kestävyysharjoitteluryhmää, joista 76:lla oli kohonnut kohonnut verenpaine. Kyseisessä tutkimuksessa tutkijat tekivät useita alaryhmäanalyyseja kestävyysharjoittelun annosteluun liittyen (taulukko 3).

Taulukko 3. Kestävyysliikunnan annostelun alaryhmäanalyysit (nettoero verrattuna kontrolliryhmiin, mukailtu Cornelissen & Smart 2013)

Tiheys	Systolinen mmHg (95 % lv)	Diastolinen mmHg (95 % lv)
< 3 krt / vko (n = 11)	-3.9 (-7.4, -0.4)	-2.8 (-4.8, -0.8)
3 - 4 krt / vko (n = 63)	-3.5 (-5.0, -2.0)	-2.4 (-3.6, -1.3)
> 4 krt / vko (n = 31)	-3.2 (-4.9, -1.5)	-2.4 (-3.4, -1.4)
Kuormittavuus	Systolinen mmHg (95 % lv)	Diastolinen mmHg (95 % lv)
Kevyt (n = 7)	+0.1 (-2.8, +2,9)	+0.3 (-1.9, +2.5)
Kohtalainen (n = 32)	-4.8 (-7.5, -2.2)	-2.3 (-3.3, -1.3)
Raskas (n = 57)	-3.6 (-4.7, -2.5)	-3.1 (-4.3, -1.9)
Harjoituksen kesto	Systolinen mmHg (95 % lv)	Diastolinen mmHg (95 % lv)
< 30 min (n = 9)	-0.4 (-3.4, +2.5)	+0.6 (-1.0, +2.3)
30 - 45 min (n = 55)	-3.8 (-4.9, -2.6)	-3.3 (-4.4, -2.2)
> 45 min (n = 38)	-2.8 (-5.0, -0.6)	-1.9 (-3.1, -0.7)
Viikoittainen määrä	Systolinen mmHg (95 % lv)	Diastolinen mmHg (95 % lv)
< 150 min (n = 43)	-3.6 (-4.9, -2.2)	-2.7 (-4.0, -1.4)
150 - 210 min (n = 46)	-3.9 (-5.8, -2.0)	-2.7 (-3.8, -1.6)
> 210 min (n = 13)	+0.2 (-2.3, +2.8)	-0.9 (-2.6, +0.8)
Harjoitusjakson kesto	Systolinen mmHg (95 % lv)	Diastolinen mmHg (95 % lv)
< 12 vko (n = 19)	-6.4 (-9.9, -2.9)	-4.0 (-6.4, -1.6)
12 - 24 vko (n = 51)	-4.1 (-5.2, -3.0)	-3.0 (-4.0, -1.9)
> 24 vko (n = 35)	-0.8 (-1.9, +0.4)	-1.7 (-2.2, -0.2)

n = kestävyysharjoitteluryhmien määrä, mmHg = elohopeamillimetri, lv = luottamusväli

Yhteenveto

Edeltävän tutkimusnäytön perusteella kohonneessa verenpaineessa vähintään kohtalaisen kuormittavaa kestävyysliikuntaa tulisi tehdä useita kertoja viikossa, jotta vaikutukset verenpaineeseen ovat mahdollisimman edullisia. 30 - 45 minuutin yhtäjaksoiset kestävyysharjoitukset voivat aiheuttaa edullisempia vasteita verenpaineeseen verrattuna lyhyempiin tai pidempiin harjoituksiin. Viikoittain on tärkeää saavuttaa riittävä määrä vähintään kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, esimerkiksi hoitosuosituksissa mainittu 150 minuuttia viikossa. Säännöllisen kestävyysliikunnan verenpainetta alentava vaikutus voidaan huomata alle 12 viikossa harjoittelun aloittamisesta.

On tärkeää tiedostaa, että myös edellä mainittua pienempi määrä kestävyysliikuntaa on laskenut verenpainetta tutkimuksissa. Niinpä kohonneessa verenpaineessa kestävyysliikunnan ohjelmointi voidaan toteuttaa yksilöllisesti henkilön lähtötaso ja resurssit huomioiden.

Lähteet

_{Cao, L., Li, X., Yan, P., Wang, X., Li, M., Li, R., Shi, X., Liu, X., & Yang, K. (2019). The effectiveness of aerobic exercise for hypertensive population: A systematic review and meta-analysis. Journal of clinical hypertension (Greenwich, Conn.), 21(7), 868–876. https://doi.org/10.1111/jch.13583}

_{Cornelissen, V. A., & Smart, N. A. (2013). Exercise training for blood pressure: a systematic review and meta-analysis. Journal of the American Heart Association, 2(1), e004473. https://doi.org/10.1161/JAHA.112.004473}

_{Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. (2020). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi04010}

_{Liikunta. Käypä hoito -suositus. (2016). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi50075}

_{Saco-Ledo, G., Valenzuela, P. L., Ruiz-Hurtado, G., Ruilope, L. M., & Lucia, A. (2020). Exercise Reduces Ambulatory Blood Pressure in Patients With Hypertension: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Journal of the American Heart Association, 9(24), e018487. https://doi.org/10.1161/JAHA.120.018487}

_{Unger, T., Borghi, C., Charchar, F., Khan, N. A., Poulter, N. R., Prabhakaran, D., Ramirez, A., Schlaich, M., Stergiou, G. S., Tomaszewski, M., Wainford, R. D., Williams, B., & Schutte, A. E. (2020). 2020 International Society of Hypertension Global Hypertension Practice Guidelines. Hypertension (Dallas, Tex. : 1979), 75(6), 1334–1357. https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.120.15026}